Kyyjärven verkkolehti | lokakuu 2009 | Tänään on 8.8.2020
EtusivuPääkirjoitusTapahtumatNettiradioNetti-tv1InfoPalauteYritykset ja palvelutIn English

Matkamuistoja Michiganista ja Ontariosta

Entinen kyyjärveläinen Seppo Aksela vieraili Amerikassa.


Moottoripyörällä Tiipetiin (16)

Yhteistyökumppaneille logopaikka. Valitse yrityksellesi sopiva aihealue ja varaa paikkasi heti !

 

Katso lisäkuvat    Lähetä kaverille   Tulosta

Moottoripyörällä Tiipetiin (16)

1.10.2009 Kuvat ja teksti: Erkki Peura / AT

Muutaman Lhasassa vietetyn päivän jälkeen matka jatkui eteenpäin. Ennen lähtöä piti otta ne ’viralliset’ kuvat Potala palatsin edessä olevalla aukiolla.

Tämä järjestyi aukion laidalla lähellä olevan valokuvausliikkeen toimesta.
Seuraavien päivien aikana oli ensin tarkoitus päästä näkemään Qomolangma, paremmin tunnettu nimellä Mt. Everest, ja siitä sitten eteenpäin kohti Mt. Kailash vuorta. Kaikkihan tuntevat Mt. Everestin mutta Mt. Kailash on ehkä vähemmän tuttu. Vuori on neljän uskonnon pyhä vuori (Hindulaisuuden, Buddhalaisuuden, Janismin sekä Bönismin) ja Hindut pitävät sitä muun muassa Shivan oleskelupaikkana.

Matkan lopullinen määränpää tulisi olemaan Kashgar:in kaupunki Xinjiang:in provinsissa. Kashgar on vanha silkkitien kaupunki Kiinan läntisimmässä osassa.

Lhasasta länteen lähdettäessä toivottiin, että mikäli tiet on samanlaisessa kunnossa kuin tähänkin asti niin kaikki toiveet tulisivat toteutumaan. Kiinassa moottoripyörällä ajellessani olen tullut siihen tulokseen, että kannattaa ottaa vain päivä kerrallaan eikä vetää pulttia vaikka jokin tavoite ei toteutuisikaan. Tilanteen nimittäin vaihtuvat päivittäin.

Lhasasta poistumisen jälkeen ajoimme suhteellisen hyvää tietä jonkin matkaa mutta sitten tie muuttuin hyvinkin kapeaksi. Tällä tiellä oli muutamia jokien ylityksiä (ei siltoja, vaan vuorilta valuva vesi oli katkaissut tien) jotka siinä vaiheessa tuntuivat hieman jännittävältä ja kuvia napsittiinkin. Kun niitä uusien jokien ylityksiä alkoi olla vähän väliä ei enää viitsynyt kaivaa kameraa esiin vaan keskittyi eteenpäin menemiseen

Ajattelimme, että kun pääsemme Lhasa-Kathmandu valtatielle numero 318 tie varmaankin paranee. Tämähän oli todellista toiveajattelua sillä koko ’Friendship Highway’ oli tietyön alla. Kiinassa tietyö tarkoitta sitä, että koko se pätkä joka on tietyön alla on todellakin tietyön alla eikä yleensä mitään kiertotietä ole tarjolla. Siinä sitä sitten mennään kaikki yhdessä niin kävelijät, pyöräilijät, henkilö- kuin kuorma-autot ja tietenkin kaikki tien korjaamiseen tarvittavat koneet. Valtatie varmaankin tulee joskus hyvään kuntoon mutta tällä kertaa siinä oli vain yksi kaista jota pitkin mentiin eteenpäin ja me väistelimme kuorma-autoja joita siellä liikui. Tätä tietä sitten jatkui ja jatkui, välillä piti pysähtyä kun räjäyttelivät kalliota välillä taasen kun mikään ei tiellä liikkunut mihinkään suuntaan ja kerran lepuuttamaan miehiä ja pyöriä.

Kartasta olimme katsoneet, että jossain vaiheessa tulee risteys ja siitä olisi mahdollista päästä toiselle tielle joka voisi ehkä olla hieman parempi kuin valtatie numero 318 tällä kertaa.
Kun risteyskohtaa laskelmien mukaan oli vain 5 kilometriä jouduimme pysähtymään, sillä koko tie oli hävinnyt. Valtaisa maanvyörymä oli tukkinut sen.